Tämä muistomerkki pystytettiin Vöyrin sotakoulun toimesta kiitollisuuden osoituksena arvokkaasta tuesta ja avusta, jonka koulu sai Vöyrin kunnalta ja sen asukkailta vuonna 1918. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1934.
Osoite: Kunnantalo, Vöyrintie 18
Vöyrin hautausmaan sankarihauta on muistopaikka vuoden 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneille sotilaille, erityisesti valkoisille sotilaille, jotka osallistuivat Oravaisten taisteluun ja muihin Pohjanmaan taisteluihin. Vöyri oli sodan aikana valkoisen puolen tärkeä keskus, ja monet seudun nuoret miehet ottivat osaa taisteluihin.
Osoite: Vöyrin kirkko, Lotlaxvägen 36
Lågpeltkankaan rautakautinen hautakenttä on yksi Etelä-Pohjanmaan tunnetuimmista muinaisjäännöksistä. Jacob Tegengren tutki aluetta 1920–1941. Hautakenttä oli käytössä noin vuosina 300–700 jaa, ja sieltä on löytynyt aseita, työkaluja, koruja ja muita esineitä. Erityisen huomionarvoinen löytö on pronssinen miekan upotus, joka saattoi kuulua suvun päämiehelle.
Västmanlands rykmentin pataljoona taisteli venäläisiä joukkoja vastaan Vöyrillä 13. syyskuuta 1808 Suomen sodan aikana. Rajun taistelun jälkeen he lepäsivät Murkain kestikievarissa tällä paikalla, joka sai myöhemmin nimekseen "Leiri".
Gulldynt on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologisista löytöpaikoista. Se on muinaisjäännösalue, joka koostuu kansainvaellusajan ja merovingiajan (noin 400–800 jaa.) hautausmaasta ja asuinpaikasta. Ensimmäiset löydöt kirjattiin vuonna 1849.
Lotta Svärd -kivi on muistomerkki, joka kunnioittaa legendaarista naishahmoa Lotta Svärdiä, joka tunnetaan Johan Ludvig Runebergin runoteoksesta Vänrikki Stoolin tarinat. Kivi sijaitsee lähellä taistelukenttää, jossa Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808 Suomen sodan aikana Ruotsin ja Venäjän välillä. Kivi merkitsee paikkaa, jossa perinteen mukaan Lotta Svärd piti vaatimatonta telttaansa taistelun aikana.
Osoite: Lähellä taistelukenttää, Taistelutantereentie 130
Vuonna 1953 valtatiehen tehdyn muutostyön yhteydessä löydettiin etelään taistelukentästä luujäänteitä, vyönsolki, univormun nappeja ja amuletti. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että paikalle oli haudattu venäläinen majuri. Luut siirrettiin kirkon hautausmaalle ja paikalle pystytettiin tämä muistokivi.
Monumentti "Oravaisten verisestä päivästä" valmistui vuonna 1897 muistoksi 14. syyskuuta 1808 käydystä Suomen sodan suurimmasta taistelusta. Sillä oli ratkaiseva merkitys, ja se oli viimeinen kerta, kun ruotsalaiset ja suomalaiset taistelivat yhdessä saman lipun alla.
Osoite: Taistelukenttä, Taistelutantereentie 130
Ruotsi hävisi taistelun, jossa yli 1600 sotilasta menetti henkensä tai haavoittui. Minne haudattiin kaikki Oravaisten taistelussa kaatuneet?
Tämä hautakivi merkitsee paikkaa, josta tähän mennessä ainoa joukkohauta on löydetty.
Osoite: Taistelukenttä, Taistelutantereentie 130
Jacob Tegengren oli tunnettu suomenruotsalainen runoilija, virsirunoilija, arkeologi ja pankkimies, joka asui Oravaisissa vuosina 1946–1955. Hän on haudattu Vöyrin yhdessä vaimonsa kanssa.
Tarun mukaan eräs ruotsalainen sotilas nimeltään Törndahl toi vuonna 1749 mukanaan ensimmäiset "päronen". Hänellä oli mukulat piilotettuina kiväärinpiippuun, ja näistä on peräisin Oravaisten peruna.
Beata Westerö sai muistomerkkinsä 30. lokakuuta 1988, siihen kohtaan missä hänen tilansa aikoinaan sijaitsi. Emäntä Beata toimi aktivistien ja asetoimittajien taloudenhoitajana syksyllä 1917.
Vuonna 1984 suomalaiselle naiselle pystytettiin muistomerkki hänen panoksestaan maan kohtalonhetkinä. Aloitteen tekivät Rotary-veljet, veteraanit ja sotainvalidit.
Osoite: Kunnantalo, Vöyrintie 18
Tegengren toimi Vöyrillä pankinjohtajana ja oli yksi Pohjanmaan merkittävimmistä runoilijoista. Patsas Vöyrin keskustassa pystytettiin vuonna 1990 Jacob Tegengren-sällskapet toimesta.
Osoite: Vöyrin keskusta, Vöyrintie 5