Vöyrin sotakoulu - Vöyri

Tämä muistomerkki pystytettiin Vöyrin sotakoulun toimesta kiitollisuuden osoituksena arvokkaasta tuesta ja avusta, jonka koulu sai Vöyrin kunnalta ja sen asukkailta vuonna 1918. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1934.

Osoite: Kunnantalo, Vöyrintie 18

Vöyrin hautausmaan sankarihauta on muistopaikka vuoden 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneille sotilaille, erityisesti valkoisille sotilaille, jotka osallistuivat Oravaisten taisteluun ja muihin Pohjanmaan taisteluihin. Vöyri oli sodan aikana valkoisen puolen tärkeä keskus, ja monet seudun nuoret miehet ottivat osaa taisteluihin.

Osoite: Vöyrin kirkko, Lotlaxvägen 36

Lågpeltkankaan rautakautinen hautakenttä on yksi Etelä-Pohjanmaan tunnetuimmista muinaisjäännöksistä. Jacob Tegengren tutki aluetta 1920–1941. Hautakenttä oli käytössä noin vuosina 300–700 jaa, ja sieltä on löytynyt aseita, työkaluja, koruja ja muita esineitä. Erityisen huomionarvoinen löytö on pronssinen miekan upotus, joka saattoi kuulua suvun päämiehelle.

Västmanlands rykmentin pataljoona taisteli venäläisiä joukkoja vastaan Vöyrillä 13. syyskuuta 1808 Suomen sodan aikana. Rajun taistelun jälkeen he lepäsivät Murkain kestikievarissa tällä paikalla, joka sai myöhemmin nimekseen "Leiri".

Gulldynt on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologisista löytöpaikoista. Se on muinaisjäännösalue, joka koostuu kansainvaellusajan ja merovingiajan (noin 400–800 jaa.) hautausmaasta ja asuinpaikasta. Ensimmäiset löydöt kirjattiin vuonna 1849.

Tällä paikalla käytiin varhain aamulla 13.9.1808 taistelu Vänrikki Carl Johan Ljunggrenin johtaman Västmanlandin rykmentin ja venäläisten joukkojen välillä. Tämän 600 ruotsalaista käsittävän joukko-osaston oli silloin määrä käydä viivytystaistelua eteneviä venäläisjoukkoja vastaan. Ruotsalaisilla oli maantien kummallakin puolella kaksi 6-paunan tykkiä vallien suojassa. Jalkaväkirykmentti oli asemissa rämeikön laidassa olevassa metsässä. Taisteluissa kaatui yksi ruotsalainen tykkimies, Per Andersson Id, ja 10 haavoittui. Venäläisten tappioista ei ole tietoja. Seuraavana päivänä 14. syyskuuta, käytiin Oravaisten taistelu, josta tuli vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan käännekohta.

Tämän muistomerkin pystytti Bergbyn kyläyhdistys vuonna 2008.  

Osoite: Tattubacken, Vähänkyröntie 258, Vöyri

Lotta Svärd -kivi on muistomerkki, joka kunnioittaa legendaarista naishahmoa Lotta Svärdiä, joka tunnetaan Johan Ludvig Runebergin runoteoksesta Vänrikki Stoolin tarinat. Kivi sijaitsee lähellä taistelukenttää, jossa Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808 Suomen sodan aikana Ruotsin ja Venäjän välillä. Kivi merkitsee paikkaa, jossa perinteen mukaan Lotta Svärd piti vaatimatonta telttaansa taistelun aikana.

Osoite: Lähellä taistelukenttää, Taistelutantereentie 130

Vuonna 1953 valtatiehen tehdyn muutostyön yhteydessä löydettiin etelään taistelukentästä luujäänteitä, vyönsolki, univormun nappeja ja amuletti. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että paikalle oli haudattu venäläinen majuri. Luut siirrettiin kirkon hautausmaalle ja paikalle pystytettiin tämä muistokivi.

Monumentti "Oravaisten verisestä päivästä" valmistui vuonna 1897 muistoksi 14. syyskuuta 1808 käydystä Suomen sodan suurimmasta taistelusta. Sillä oli ratkaiseva merkitys, ja se oli viimeinen kerta, kun ruotsalaiset ja suomalaiset taistelivat yhdessä saman lipun alla.

Osoite: Taistelukenttä, Taistelutantereentie 130

Ruotsi hävisi taistelun, jossa yli 1600 sotilasta menetti henkensä tai haavoittui. Minne haudattiin kaikki Oravaisten taistelussa kaatuneet?

Tämä hautakivi merkitsee paikkaa, josta tähän mennessä ainoa joukkohauta on löydetty.

Osoite: Taistelukenttä, Taistelutantereentie 130

Tuntemattoman sotilaan hauta on symbolinen lepopaikka, joka kunnioittaa kaikkia Oravaisten taistelussa kaatuneita sotilaita Suomen sodan aikana, erityisesti heitä, joita ei ole koskaan pystytty tunnistamaan. 

Jacob Tegengren oli tunnettu suomenruotsalainen runoilija, virsirunoilija, arkeologi ja pankkimies, joka asui Oravaisissa vuosina 1946–1955. Hän on haudattu Vöyrin yhdessä vaimonsa kanssa.

Tarun mukaan eräs ruotsalainen sotilas nimeltään Törndahl toi vuonna 1749 mukanaan ensimmäiset "päronen". Hänellä oli mukulat piilotettuina kiväärinpiippuun, ja näistä on peräisin Oravaisten peruna.

Sankarimuistomerkki koostuu 19 sankarihaudoista ja korkeammasta graniittiaidasta, jonka keskellä korotetussa, tummennetussa osassa löytyy ritarimerkki ja sen alla teksti: "För frihet och fädernesland 1939-1944". Haudat ympäröi matala punagraniittinen aita, jonka sisäänkäynnissä on kaksi kivimaljakkoa pylväiden päällä. Maxmo minnesvårdsfond, Maksamaan kunta ja Maksamaa-Oravainen veteraaniyhdistys ovat rahoittaneet muistomerkin.  

Kiillotettuun etusivuun on kaiverrettu koristedrapeerauksen alle vapaudenristi miekkoineen sekä otsikon "Stupade för Fäderneslandet" alle vainajien nimet sytymä- ja kuolinaikoineen sekä sotilasarvoineen: Jägaren Vilhelm Dalaholm, Grenadieären Oskar Skrifvars ja Grenadiären Viktor Strand.
Muistomerkkiä varten kerättiin varoja omalta paikkakunnalta sekä Amerikkaan muuttaneilta. Kunta osallistui myös kustannuksiin.

Osoite: Maksamaantie 277, Maksamaa

Beata Westerö sai muistomerkkinsä 30. lokakuuta 1988, siihen kohtaan missä hänen tilansa aikoinaan sijaitsi. Emäntä Beata toimi aktivistien ja asetoimittajien taloudenhoitajana syksyllä 1917.

Saksan meriministeriö otti käyttöön S/S Equityn, jonka se oli vallannut englantilaisilta, aseiden kuljettamiseksi Suomeen. Alus lähti Danzigista 27. lokakuuta mukanaan 150 tonnia aseita. Ensimmäisen kerran laiva purki lastia 31. lokakuuta Maxmossa, Stor Sandvikenissa Vesterössä. Muistomerkki sijaitsee kyseisellä paikalla. Seuraava paikka oli 1. marraskuuta Tolvmangrundetissa Larsmossa, missä loput lastista purettiin. Aseita käytettiin suojeluskuntien aseistamiseen Pohjanmaalla.