Oravaisten vastaanottokeskus

Oravaisten Vastaanottokeskus perustettiin 1991.  Siellä on tilaa noin 275 turvapaikanhakijalle.  Keskuksessa on 3 yksikköä, kaksi aikuisille ja yksi ilman huoltajaa tulleille alaikäisille lapsille. 

Toimipaikat ovat Oravaisissa, Vöyrillä ja Pietarsaaressa.  Rahoituksesta huolehtii valtio Migrin kautta.

Vastaanottokeskuksen päätehtävänä on järjestää tilapäinen majoitus, antaa terveyden- ja sairaanhoitoa, sekä järjestää turvapaikanhakijoille mielekästä päivätoimintaa.

 

Yhteystiedot:

Käyntiosoite: 
Masuunintie 98              Kanavapuistikko 12 A
66800 Oravainen            68600 Pietarsaari 

 

off@vora.fi

jakobstad@vora.fi

 

Linkit:
www.migri.fi - Maahanmuuttovirasto

 

 

 

Asuminen

 

Toiminta perustuu perheasumiseen.  Turvapaikanhakijat asuvat tavallisissa huoneistoissa, joissa he itse hoitavat talouttaan ja voivat elää omaa aktiivista perhe-elämää.

                                                                                                                   Pietarsaaren asuminen   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ryhmäkoti Ruths

 

Sosiaalipalvelut

 

Sosiaalityöntekijä kartoittaa turvapaikanhakijan tilanteen ja antaa tietoa koulunkäynnistä ja päivähoidosta sekä tarkistaa toimeentulotuen tarpeen.

Sosiaalityöntekijä auttaa yhteydenpidossa viranomaisiin turvapaikanhakuprosessin aikana.

 

Kaikille Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille tehdään terveystarkastus.  Tämän lisäksi aikuisella turvapaikanhakijalla on lakisääteinen oikeus saada sairaanhoitoa kiireellisissä tapauksissa.

Vastaanottokeskuksessa järjestetään lääkärin vastaanotto, lastenneuvola, kouluterveydenhoito ja ehkäisyneuvonta.  Äitiysneuvola ja hammashoito järjestetään ostopalveluna.

 

 

 

 

Työllistäminen

 

Työllistyminen on tärkeää oleskelulupapäätöksen odotusaikana. 

 

Pitkät odotusajat muodostavat turvapaikanhakijalle usein vaikean tilanteen. Toiminnassa kiinnitetään paljon huomiota siihen, että turvapaikanhakijan arkipäivästä tulee mahdollisimman runsassisältöinen ja laadukas.  Päiväohjelman pitää olla sellainen, että siitä on hyötyä turvapaikanhakijalle riippumatta siitä, saako hän jäädä maahan tai ei. Päiväohjelmaan kuuluu kieliopintoja, tietoteknikkaa, asuntoalueen hoitamista, käsitöitä, työharjoittelua yrityksissä sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä edistävää liikuntaa.

 

 

 

 

 

 

Kouluikäisillä lapsilla on oikeus osallistua opetukseen samoilla ehdoilla kuin muilla perusopetuikäisillä lapsilla.

Vastaanottokeskuksen päiväkerhossa järjestetään viihtyisää ja antoisaa yhdessäoloa 3-5 –vuotiaille lapsille.

Yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa toimii hyvin, ja sekä lapset että vanhemmat osallistuvat yhdistystoiminnan eri muotoihin.

 

 

 

 

 

 

Turvapaikanhakuasian kulku 

 

• Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ottavat yhteyttä poliisiin ja hakevat turvapaikkaa. 
• Maahanmuuttovirasto (Migri) selvittää, ovatko turvapaikanhakijan esittämät syyt riittävä peruste saada jäädä Suomeen.  Odotusajan pituus riippuu muun muassa siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita on viime aikoina tullut Suomeen ja kuinka aikaavieviä näiden selvittäminen on.
• Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt asuvat useimmiten pakolaisten vastaanottokeskuksessa, osa asuu sukulaisten ja tuttavien luona. Odotusaikana turvapaikanhakijat osallistuvat kielten opetukseen ja erilaisiin järjestettyihin toimintoihin.

Jos turvapaikan saamiseksi esitetyt syyt eivät ole riittävät, tehdään karkotuspäätös. Turvapaikanhakija voi joko hyväksyä päätöksen ja matkustaa kotiin tai valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Jos myös Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että turvapaikan myöntämiselle ei ole riittäviä perusteita, valitus hylätään. Joissakin tapauksissa päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos päätöksestä valitetaan, alkaa uusi odotusaika.  Lopullista päätöstä voi joutua odottamaan vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.  Jos henkilö ei oma-aloitteisesti halua matkustaa kotiin, on poliisin tehtävänä huolehtia siitä, että henkilö poistuu Suomesta.

Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat rekisteröidään väestörekisteriin. Heille osoitetaan asunto jossakin kunnassa tai he voivat itse hakea asumispaikkakuntaa.  Kunta laatii jokaiselle pakolaiselle kotoutumissuunnitelman ja saa siitä korvauksen valtiolta.

 

 

YK:n pakolaissopimus

 

Laadittu 1951

” Henkilö, joka ennen 1. tammikuuta 1951 sattuneiden tapahtumien vuoksi

 on paennut kotimaastaan tai ei ole minkään maan kansalainen,

ja hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi

rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen

käsityksensä takia tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskuntaryhmään,

ja joka oleskelee sen maan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on,

ja joka mainitun uhan vuoksi ei voi tai halua palata takaisin.”